Miksi sosialidemokraatit eivät kannata Nato -jäsenyyttä?
”Suomen turvallisuuspolitiikan linja on ollut rauhantahtoinen ulkopolitiikka, osallistuminen monipuoliseen turvallisuusyhteistyöhön ja pysyminen sotilasliittojen ulkopuolella. Ei ole näköpiirissä mitään sellaista, että tätä linjaa olisi syytä muuttaa ensi vaalikaudella.”
Sosialidemokraatit ovat ensi vaalikauden turvallisuushaasteita pohtivassa julkaisussa esittäneet ajatuksen, että tehtäisiin selvitys kaikkien suomalaisten kansalaispalvelusta? Miksi näin?
”Suomessa miesten ikäluokasta varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaa yli 80 prosenttia. Varusmieskoulutuksen osalta viime vuosina on kiinnitetty huomiota mm. keskeyttämisiin. Varusmieskoulutuksen laajuus on ollut esillä myös keskusteltaessa työurien pidentämisestä ja opiskeluaikojen tehostamisesta.”
”Iso kysymys on, ovatko tulevat miesten ikäluokat valmiita edelleenkin valitsemaan varusmies- tai siviilipalveluksen nykyisessä laajuudessa. Tasa-arvosyyt antavat aiheen pohtia mahdollisuutta säätää yleinen molempia sukupuolia koskeva palvelusvelvollisuus, jonka voisi toteuttaa perinteisenä varusmiespalveluksena tai aseettoman kansalaispalveluna. Kyse on kuitenkin selvityksestä, miten jatkossa asevelvollisuus Suomessa hoidetaan, ei järjestelmän käyttöön otosta. On hyvä muistaa, että varusmieskoulutuksen tarve perustuu sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.”
Mitä kansalaispalvelu tarkoittaisi?
”Kansalaispalveluun voisi kuulua siviilikriisinhallintaan, ensiapuun ja hoivaan liittyviä tai muuten yhteiskuntaa palvelevia tehtäviä. Tämä edellyttää perusteellista selvitystyötä ja järjestelmän luomista, jotta toteutus olisi mahdollista.”
Miksi sosialidemokraatit haluavat säilyttää presidentillä ulkopoliittisen johtajuuden?
”Parlamentarismin vahvistamisen tulee tapahtua nykyisen perustuslain toimivuuden arvioinnin pohjalta. Ulkopolitiikan johtamisen työnjakoon valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita perustuslaillisia muutoksia. Ulkopolitiikan johtaminen perustuu yhteistoimintaan, mikä tarkoittaa tärkeiden linjaratkaisujen tekemistä yhdessä. Yhteistyön velvoittavuutta voidaan lisätä sekä työmuotoja kehittämällä että tarkemmalla sääntelyllä valtioneuvostolaissa. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU–politiikassa voidaan samalla selkeyttää.”
Ovatko sosialidemokraatit muuttaneet kantaansa presidentin valtaoikeusasiassa?
Sisäpoliittisissa asioissa sosialidemokraatit ovat tarvittaessa valmiita sellaisiin perustuslain tarkistuksiin, jotka vahvistavat parlamentaarisen demokratian toimivuutta ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumista. Tämä on ollut linjamme jo pitkään. Tarkistin sen jokin aika sitten puoluekokouspäätöksistä, että ulkopolitiikan suhteen linja, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, on meillä ollut pitkään sama.”
