Onko maali jälleen liikkeessä?

7.9.2015

Maali karkaa, mutta voi olla, että maali oli jälleen väärin asetettu. Velkaantuminen ei lopu ellei talouskasvua saada liikkeelle ja kasvua ei tule ilman viennin radikaalia kohentumista. Taloutta ei saada nousuun leikkauksilla ja ihmekeinoilla. Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.9.2015

Kesän ja syksyn taloustiedot ovat huolestuttavia. Valtiovarainministeriö alensi kasvuennustetta jo kesäkuussa. Uusia lukuja odotetaan budjettiriiheen 9.-10.9 

Tähän väliin tuli Nordean talousennuste. Siinä arvioidaan tälle vuodelle -0,3 ja ensi vuodelle 0,5 prosentin kasvulukuja. Nordean arvion mukaan tämä tarkoittaisi, että ensi vuoden budjettiin olisi repeytymässä lähes miljardin euron aukko.

Sipilän hallituksen edessä oleva, ylittämistä odottava vuori näyttää siis pikemminkin kasvavan kuin kutistuvan. Ulkopuolinen maailma koettelee nyt kovasti Suomen talouden reunaehtoja.

Venäjän talouden yskimisen seuraukset ovat Suomelle moninverroin kovemmat kuin pakotteita asetettaessa arvioitiin. Pakotteiden ohella Venäjän taloutta kuristavat sisäinen tehottomuus ja öljyn myyntitulojen puoliintuminen. Venäjä on pudonnut Suomen viennissä viitossijalle. Maatalous ja elintarvikesektori on saanut tästä oman kovan osansa.

Uutena tuskana tulee Kiinan korkean talouskasvun hidastuminen ja vielä enemmän epävarmuus Kiinan talouden tilasta. Suomen investointitavaroita painottava vienti saa tästäkin oman, monia muita maita suuremman lommonsa.

Kataisen hallitus joutui sekin kulkemaan taloudessa vastavirtaan. Käännettä Euroopan talouteen povattiin aina loppuvuoteen. Sitä ei sitten oikeastaan koskaan tullutkaan. Hallitus joutui koventamaan säästölinjauksiaan jo kehysriihessä 2012 ja uudelleen vuoden päästä 2013.

Katainen antoi ilmiölle hyvän nimen: maali liikkuu. Syykin on selvä. Alijäämä ei taitu vaikeista päätöksistä huolimatta, kun kasvuluvut ovat toistuvasti pettymys. Samalla velkaantuminen jatkuu leikkauksista huolimatta.

Voi olla, että Sipilän hallitus on saman ilmiön edessä jo ennen ensimmäisen budjettiesityksen saapumista eduskuntaan. Maali karkaa horisonttiin ja ministerit ministeriöihinsä.

Hallituksen tämänviikkkoinen infoähky kärkihankkeista ei lupaa talouskasvuun kummoista käännettä. Uuden kansallispuiston perustaminen on varmaan hyvä hanke, mutta ei taida ratkaista kilpailukyky- ja kasvupulmiamme. Vanha keskustelu ministeriörajoista ei sekään taida muuttua vientituloiksi. Lisäksi hallitus aikoo panostaa "kokeiluihin", millä voi perustella mitä tahansa.

Kärkihankkeista näyttää tulevan vanhojen ideoiden kirpputori, johon ministerit kantavat kaikkea sälää mitä normaalissa budjettikäsittelyssä ei saatu lävitse. 

Maali karkaa, mutta voi olla, että maali oli jälleen väärin asetettu. Velkaantuminen ei lopu ellei talouskasvua saada liikkeelle ja kasvua ei tule ilman viennin radikaalia kohentumista. Taloutta ei saada nousuun leikkauksilla ja ihmekeinoilla.

Talouspolitiikan linja pitäisi nyt kiinnittää vientivetoisen kasvun aikaansaamiseen. Se vaatii sekä nopeita että pidemmän aikavälin toimia, joilla kilpailukykyämme parannetaan ja tuotantopohjaamme monipuolistetaan. Miehet ja naiset pitäisi nyt laittaa pumppuihin eikä hallinnollisiin askartelutehtäviin.