Radikaali vaihtoehto

9.1.2016

Vaalien yhdistämistä puoltaa sekin, että eduskunta-ja kuntavaaleissa on pitkään puhuttu samoista asioista: vanhustenhoito ja terveydenhoito ovat olleet molempien vaalien kärkiaiheita. Mikseivät siis puolueet tarjoaisi palvelujen kehittämisideoita yhtä aikaa niin eduskunnassa, maakunnissa kuin kunnissakin. Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.1.2015


Hallituksen suunnitelma maakuntahallinnosta on mullistamassa suomalaista poliittista järjestelmää. Kansanvallan ja julkisten palveluiden päävastuullinen, kunta, menettää merkitystään ja maakunnat nousevat rinnalle ja osin ohikin.

Jatkossa maakunnat saavat hoidettavakseen paitsi maakuntakaavoituksen ja aluekehityksen myös vastuun sosiaali- ja terveydenhoidosta. Lisäksi merkittävä osa valtion aluehallinnon tehtävistä elinkeinopolitiikassa ja vaikkapa tiehallinnossa on siirtymässä maakunnille.

Kunnat menettävät ensi vaiheessa puolet budjetistaan. Jos ammatillinen koulutus ja lukio siirtyvät jatkossa nekin maakuntiin, on käenpoika ottanut suurimman osan pesää haltuunsa.

Kun valtaa tulee paljon, täytyy sen perustua suoraan kansan valtakirjaan. Maakuntavaltuustot tulevat valittaviksi vaaleilla. Iso kysymys on, miten laskevien äänestysprosenttien maailmaan sopii entisten neljien vaalien joukkoon vielä yhdet vaalit.

Ruotsissa on pitkään ollut Suomea korkeampi äänestysvilkkaus. Parlamenttivaaleista olemme kymmenen prosenttia takamatkalla, kuntavaaleissa tappiomme on kaksikymmentä prosenttia. Ruotsissa EU-vaaleja lukuunottamatta kaikki vaalit pidetään samanaikaisesti. Maan poliittinen johto, kuntien johto ja maakäräjien johtopaikat ratkeavat kaikki yhtenä sunnuntaina kerran neljässä vuodessa.

Maakuntavaalien tullessa on meilläkin pakko mennä vaalien yhdistämiseen. Vahvimmin on ollut esillä kunta- ja maakuntavaalien yhdistäminen. Ennen päätöksentekoa kannattaisi miettiä vielä pidemmälle menevää vaihtoehtoa: eduskunta-, kunta- ja maakuntavaalien laittamista samaan. Senkin jälkeen maahan jäisi vielä kolmet kansanvallan juhlat, sillä presidenttivaalit ja EU-vaalit on nekin järjestettävä..

Vaalien yhdistämistä puoltaa sekin, että eduskunta-ja kuntavaaleissa on pitkään puhuttu samoista asioista: vanhustenhoito ja terveydenhoito ovat olleet molempien vaalien kärkiaiheita. Mikseivät siis puolueet tarjoaisi palvelujen kehittämisideoita yhtä aikaa niin eduskunnassa, maakunnissa kuin kunnissakin.

Yhtäläinen vaalikausi antaisi hallitukselle neljä vuotta aikaa viedä ohjelmaansa lävitse. Nythän kuntavaalit tulevat vastaan jo parin vuoden kuluttua eduskuntavaaleista, ja tällä on väistämättä vaikutuksensa myös valtakunnanpolitiikkaan.

Vaalien yhdistämistä ei estä eduskunnan hajotusmahdollisuus. Hajotusvaaleissa valittu eduskunta voisi saada valtakirjansa vain jäljellä olevaksi kaudeksi. Näin neljän vuoden rytmi yhdistetyissä vaaleissa säilyisi. Menettelyä on maailmalla kokeiltu ja toimivaksi havaittu. Tämä lyhyt kausi olisi myös keppi päättäjille. Jos maan asioita ei saada luvatulla tavalla hoidetuksi ja ennenaikaisiin vaaleihin joudutaan, ne olisivat ylimääräinen kulu sekä puolueille että poliitikoille. Tämä lisäisi puolueiden halua hakea yhteisymmärrystä hallituspolitiikasta.