Työllisyystavoite karkaa

8.4.2016

Kehysriihen läpivienti osoitti hallitukselta toimintakykyä, vaikka ratkaisut jossain määrin venyivätkin. Ainutlaatuinen menokuri jatkuu. Neljän miljardin euron säästölistat päivittyivät uusilla tinkimiskohteilla, joihin kuuluvat niin lapsilisät kuin kansaneläkkeetkin. Julkaistu MT:ssä 8.4.2016

Sipilän hallitus on tulossa yhden vuoden ikään. Neljäsosa hallituksen matkataipaleesta on kuljettu. Alun innostus on muuttunut arkiseksi puurtamiseksi.


Kehysriihen läpivienti osoitti hallitukselta toimintakykyä, vaikka ratkaisut jossain määrin venyivätkin. Ainutlaatuinen menokuri jatkuu. Neljän miljardin euron säästölistat päivittyivät uusilla tinkimiskohteilla, joihin kuuluvat niin lapsilisät kuin kansaneläkkeetkin.

Edellinen hallitus teki lähes kuuden miljardin sopeutuksen, josta lähes neljä miljardia menoleikkauksina. Kahdessa vaalikaudessa valtion budjetista lähtee siis pois lähes kahdeksan miljardia. Kyseessä on noin viidentoista prodentin menojen supistus.

Budjetin menot eivät kuitenkaan supistu samalla summalla, sillä menosäästöissä on paljon myös tulevan kasvun leikkaamista.

Soteuudistus jatkaa sekin purjehdustaan - joskin aikataulusta ollaan jo myöhässä. Terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden myllerrys on perinpohjainen. Taisipa joku luonnehtia uudistussuunnitelmia syksyn päätösten pohjalta vallankumouksellisiksi ja mannerlaattoja siirtäviksi.

Työnantaja on muuttumassa 200 000 suomalaisella. Julkista terveydenhoitoa ollaan muuttamassa kilpailutaloudeksi. Palveluiden tilaamisesta tehdään oma tehtävänsä ja niiden tuottaminen avataan yksityisille yrityksille. Julkinen tuotanto sijoitetaan osakeyhtiöihin.

Kuntainliittojen miljardin kiinteistöjä järjestellään uusiksi. Perusterveydenhoidon kiinteistöt jäävät kunnille ja tiloihin tulee uudet vuokralaiset.

Kaiken pitäisi olla uudessa ojennuksessa vajaan kolmen vuoden kuluttua. Tällä tavoitellaan kolmen miljardin euron säästöjä. Moni arvioitsija tosin ennustaa, että alkuvaiheessa tälläkin alueella menot lähinnä kasvavat. Säästöjen näköala on pikemminkin viiden vuoden ja sen jälkeisessä jänteessä.

Suomelle ja hallitukselle on kuitenkin ongelmallisinta työllisyystavoitteen karkaaminen. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin 110 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nousua 72 prosenttiin. Kuitenkin hallituksen ensimmäisenä vuonna työttömyys on vain pahentunut. Erityisen voimakkaasti on kasvanut pitkäaikaistyöttömyys.

Ensimmäisen vuoden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa työllisyyden pitäisi parantua nettomääräisesti yli 120 000 hengellä, jotta hallituksen alkuperäisiin työllisyystavoitteisiin päästäisiin.

Elinkeinoelän tutkimuslaitos arvioi vähän aikaa sitten, että työttömyys alkaa hellittää vasta viiveellä, ja että olisi hyvä jos edes puolet tai kaksi kolmasosaa hallituksen tavoitteesta saavutetaan. 

Hallituksen työllisyystoimet tulevat nyt pahasti viiveellä. Viime vuonna ja tänä vuonna hallitus ei tee työllisyyden tai kilpailukyvyn hyväksi mitään. Hallitus on toimissaan asettanut leikkaamisen työllisyyden edelle. Työllisyyden kannalta on kyse menetetyistä vuosista.

Hallituksen positiivisen työllisyyskehityksen mahdollisuus nojaa oikeastaan kokonaan työmarkkinaratkaisuun, joka toteutuessaan alkaa vaikuttaa Vuonna 2017. Ongelmallista on, että tässäkin ratkaisussa vaikutukset ovst ostovoiman supistuessa miinusmerkkisiä ja hyötyjä voi olettaa vasta vuosina 2018-19.

Käännettä odotellessa pitkäaikaistyöttömyys uhkaa räjähtää käsiin.n  Yli vuoden työttömänä olleita on jo yli 120 000, mikä on 20 000 enemmän kuin vuosi sitten. 

Hallituksen onnistumista ei nyt mitata siinä, miten kehykset pitävät tai sote menee maaliin, vaan ennen muuta työllisyydessä. Työnteon kautta Suomi kulkee eteenpäin tai kompuroi yhä pahemmin.